Wikimploi-historia

Wikimploi-työllistämismallin idea synty vuoden 2009 heinäkuussa, kun Nokia irtisanoi noin 500 henkilöä. Silloin ajatuksena oli laatia mekanismi, jonka mukaisesti irtisanotut voisivat toimia yhteistyöverkostossa menettämättä yhteensulautuneita tiimejä ja hyvin toimivia menetelmiä.

Kun vuonna 2011 irtisanomiset olivat laajentuneet ICT-alan ulkopuolelle koskien lähes kaikkia toimialoja, oli tarpeen hahmotella työn yleisempää määritelmää. Silloin käydystä keskustelusta ilmeni, että eri ihmisten tekemä työ on monimutkaisessa suhteessa toisiinsa jopa niin, että toinen pystyi haitoillaan työllistää toista. Nollatyötäkin löytyi.

Työlle oli siis löydettävä tase eli algoritmi, joka linkittää kaiken tehdyn työn toisiinsa, suhteuttaa ja luokittelee eri työt riippuvuusuhteiltaan kokonaisuudeksi. Tase määrittyisi sen mukaan, onko tehdyn työn tulos tarpeellinen, eettisesti ja ekonomisesti kestävä. Tase heikkenee haitallisen työn tapauksessa ja kohoaa työn korjatessa haittoja ja luodessaan uutta hyvinvointia. Työn tase on armoton työn määrittelijä. Sen määrittely on EU:n, yliopistojen, hallitusten ja työntekijöiden tärkein tehtävä. Muuten ahkeruudella ja taidolla tehty työ voi olla haitallista tai jopa tuhoisaa.

14_Wikimploi-historia-2009-2014-JRi-OAp-tyollistamismalli-mekanismi-1Kaavio: Wikimploi-historia aina vuodesta 2009 alkaen. Kaaviossa on yhdistetty työttömyyden kehitys Työministeriön ja Tilastokeskuksen mukaan Wikimploi-mallin evoluutioon.

Vuonna 2012 selkeni, että mikä tahansa mekanismi, matkapuhelinekosysteemeistä pelien kautta työllistämismalleihin, on normaalin innovaatiotoiminnan, tutkimuksen ja tuotekehityksen menetelmin mahdollista. Yleishyödylliset työllistämismallit yhdistävät yritysten tapaa toimia, ja yhteiskunnan, yhteisöjen ja yritysten mahdollisuutta organisoida tarpeelliset resurssit. Näin Wikimploi yhdistääkin työtä vailla olevat ammattilaiset, tyhjät toimitilat ja uuden kilpailukykyisen työn.

Wikimploi-malli sai konkreettisen alkunsa kesällä 2012 monen asian leikkauspisteessä:

  • Nokia-shokki iski 14.6.2012, jolloin Nokia vahvistaa leikkaavansa Suomesta 3 700 työpaikkaa, joista 850 Salosta. Salo joutui vaikeuksiin
  • Kalevasta pyydettiin 8.8.2012 ideoita Oulun työttömyyden hoitamiseen, josta ilmestyi artikkeli 22.11.2012
  • Syksyllä 2012 noin 20 Helsingin yliopiston opiskelijaa kehittää harjoitustyönään Wikimploi-mallia aina versioon 0.8 asti. Wikimploi menee Internetiin suomen- ja englanninkielisinä versiona joulukuussa 2012
  • Wikimploi sai nimensä yhdistämällä sanat wiki ja employ käsitteiksi ja helposti lausuttavaksi sanaksi wikimploi, ja nimeksi Wikimploi. Samaan aikaan maailman tietokirjallisuudessa oli esillä nerokas kokonaisuus, Wikinomics. Se on rakenteellinen malli ymmärtää ja käsitellä hiilidioksidin asemaa talouden muutoksissa ja viedä malli läpi maailmantalouden. Wikinomics on ollut Wikimploi-mallin rakenteellinen malli Linuxin ja Wikin ohessa. Wiki on havaijin kieltä ja tarkoittaa nopea ja vikkelä [Wiki” (pronounced [ˈwiti] or [ˈviti]) is a Hawaiian word meaning ”fast” or ”quick”]
  • Vähitellen työttömyys kasvoi Suomessa, Euroopassa ja maailmalla aina lukuihin 0,4 miljoonaa, 25 miljoonaa ja 220 miljoonaa työtöntä
  • Työministeriö auktorisoitiin työttömyyden hoitamiseen, mutta ei työllistämiseen, sillä työllistäminen oli yritysten vastuulla. Valtio käytti vuonna 2012 yhteensä 4,132 miljardia euroa työllisysmenoihin
  • Vuosi 2013: konditionaalipuhe eli ”pitäisi tehdä” ja ”olisi ryhdyttävä” valtaa työllisyyspoliittisen puheen. Puhutaan enemmän kuin visioidaan, suunnitellaan ja toteutetaan. Spekulaatio valtaa sinänsä konkreettisen työn ja työllistämisen
  • Kesällä 2013 Wikimploi uutisoitiin EU:n kanavissa: Wikimploi as model to employ people
  • Vuosi 2014: työttömyys on pahentunut koko Euroopassa ja Suomessakin. Työttömyyden hallinta on siirtynyt hienon grafiikan julkaisemiseen, ei työttömyyden hoitoon
  • Wikimploi-mallin tiedotus on edennyt seuraavasti: webbisivut avattiin 12.12.2012, minkä jälkeen kävijöitä on ollut 29 000 ja 4 500 (Suomi ja globaali, tilanne 3.8.2014). Suomessa Wikimploi-mallista on tiedotettu suoraan 600 henkilölle eri organisaatioissa, joista 12 on vastannut. Tiedotusvälineistä runsaasti työttömyyttä käsittelevä taho on Yle, joka on myös ollut parhaiten Wikimploi-mallista informoitu media (Elonheimo, Makkonen, Päivärinta, Sirkkanen, Siivonen, Ali-Hokka, Mantu, Makaroff). Yle ei ole vastannut koskaan
  • Ylen journalistisessa uutisoinnissa on vahva sensuuri, jota toteutetaan uutisten kommentoinnin puutteella. Ylen uutisia ja artikkeleita ei voi Internet-sivuilla kommentoida, mikä on yleishyödylliselle ja kansalliselle länsimaiselle medialle tavatonta sitten Pohjois-Korean
  • Uusi Suomi on aktiivisin media käsittelemään työttömyyttä ja työllistämistä asiallisesti. Se on asiallinen ja perusteleva, ja Uudessa Suomessa käydään aiheesta laajaa keskustelua. Uudessa Suomessa ei myöskään ole sensuuria
  • Työministeri Lauri Ihalainen on eniten ajantasalla Wikimploi-mallin kehittämisestä pidetty ministeri Suomessa, mutta ministeri ei ole koskaan vastannut
  • Tohtorityöttömyys on kasvanut rajusti. Elokuussa 2014 työnhakijana oli 912 työtöntä tohtoria, mikä tarkoittaa 30 prosentin kasvua vuoden 2013 elokuusta.

Innovaatio toimii myös työllistämisessä

Wikimploi on yleishyödyllinen ja epäpoliittinen startup, jossa työllistämistä pidetään rakenteeltaan, mekanismiltaan ja prosesseiltaan normaalina innovoinnin ja johtamisen kohteena, kuin mitä Apple, Google ja Facebook ovat liiketoiminnoiltaan. Jos yritys ei voi tänään organisoida työtä, Wikimploi voi.

Wikimploi on kymmenien ammattilaisten, niin akateemisten kuin muiden ammattilaisten kehittämä työllistämismalli. Mukana on ja on ollut huippuasiantuntijoita eri yliopistoista kuten Helsingistä, Turusta, Tampereelta, Pariisin Sciences Po:sta, Italian Bolzanosta kuin Lapin Rovaniemeltä.

Tällä hetkellä Wikimploi on yhä tarpeellisempi (elokuu 2014). Työttömyys lisääntyy ja muuttuu pitkäaikaiseksi, valtiontalous heikkenee, yliopistot ja kunnat irtisanovat, yritykset pitäytyvät vanhassa. Toimitilaa on Suomessa tyhjillään useita miljoonia neliömetrejä, ja maailmalla ainakin Suomen kokoinen alue lämmintä sisätilaa odottaa työntekijöitä sisäänsä.

Wikimploin tarpeellisuus korostuu, kun Suomen ja EU-valtioiden työministeriöillä ei ole tarjottavanaan kuin heikentyvä työttömyysturva. Ristiriitaista kyllä, tällä turvalla ja kontrollilla varmistetaan, ettei työtön tee työtä. Olemme siis tilanteessa, jossa vain radikaalit työllistämisen mallit toimivat. Wikimploi on siinä vertaansa vailla.

Työllisyysmallin tulevaisuus

Seuraavaksi Wikimploi-mallia pitää kehittää nykyisestä versiosta 0.85 versioon 1.0. Tämä edellyttää strategiatiimin perustamista, pilottikaupungin, tukiryhmän ja yliopiston rekrytointia. Innovatiivisia yrityksiä, pienistä suuriin, tarvitaan yhteistyöverkostoon.

Wikimploin lähitavoitteena on saada perustettua ensimmäinen pilotti, esimerkiksi Case Paris. Sen sisäänajoon on tarkoitus ottaa EU ja Sciences Po Paris mukaan. Myöhemmin, eli muutamien viikkojen jälkeen, Työministeriö saa mallin käyttöönsä, ja Helsinki, Tampere, Jyväskylä ja Oulu liittyvät mukaan.

Päivitystilanne 2.10.014