ICT2015 -raportti ja Wikimploi

Työministeriön asettama työryhmä ehdottaa 21 polkua Kitkattomaan Suomeen -raportissa useita keinoja parantaa Suomen mahdollisuuksia nousta ICT-alan kärkimaaksi. Työryhmän tehtävinä on ollut mm. tehdä esityksiä miten edesautetaan vapautuvan osaavan henkilöstön ripeää työllistymistä, miten vahvistetaan ja hyödynnetään kansallista innovaatiokapasiteettia, miten lisätään kasvuyrittäjyyttä ja yrittäjäaktiivisuutta, miten laajennetaan ja kehitetään tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntävää yritystoimintaa ja ekosysteemejä ja miten ulkomaisia investointeja saadaan houkuteltua Suomeen.

ICT2015 -raportin tavoitteet ja Wikimploi sopivat yhteen

ICT 2015 -raportin tavoitteita ja Wikimploi-mallia voidaan verrata toisiinsa lainauksin raportista:

  • ”ICT 2015 -työryhmä lähtee ajatuksesta, että valtion ei tule valita voittajia, vaan rakentaa uudistumisen ja kasvun edellytyksiä kaikille. Suomeen on saatava lisää aloittavia yrityksiä ja kasvuyrityksiä (…).” (s. 5). Wikimploi: Malli tarjoaa kehyksen ja edellytykset Wikimploihin hakeutuville. Uudistumista malli tarjoaa pyrkimyksessään uudistaa työn menetelmiä, sisältöä ja tuloksia kilpailukyvyn parantamiseksi ja kasvun takaamiseksi. Lisää aloittavia yrityksiä syntyy Wikimploin kautta monin verroin enemmän kuin hautomoista, irtisanojayhtiön hankkeista ja starttirahoituksella, koska tuhannet intoa täynnä olevat henkilöt saavat itsenäisesti ja yhdessä toteuttaa visioitaan.
  • ”Kitkattomuus on elintärkeää internet-taloudessa, jossa uudet liikeideat syntyvät
    ja leviävät entistä nopeammin” (s. 6). Wikimploi: Kitkattomuus on käsitteenä verraton muta haastava. Wikimploin kannalta kitkattomuus tarkoittaa wiki-wiki -tyyppisiä päätöksiä, eli päätöksiä taloudellisin valtuuksin, nopeasti ja asiantuntemuksella. Odottelu on epäpätevyyttä, ristivetoa ja arkuutta, jota raporttikaan ei suosi.
  • ”Työryhmä ehdottaa, että Suomessa aloitetaan kymmenen vuoden tutkimus-,
    kehitys- ja innovaatio-ohjelma ICT 2023. Ohjelma kokoaa yhteen keskeiset osapuolet
    kuten yliopistot, tutkimuslaitokset, yritykset ja rahoittajat” (s. 7). Wikimploi: Idea on hyvä, tosin Wikimploin ja Suomenkin kannalta hieman hidas. Aikatulu on myös ristriidassa kitkattomuuden kanssa. Ns. wiki-wiki -mallissa hankkeiden kellotaajuutta voidaan lisätä, koska asiantuntemus, valmistelut ja toteutus ovat huippuluokkaa. Kehittämisen ja soveltamisen nopeutta korostetaan raportissa moneen otteeseen.  Wikimploi on ICT-tulevaisuuden keskeinen avoimen koodin ja avoimen yhteisön malli, jonka dynaamisuus perustuu alan nopeaan sykliin, rajattomaan verkostoon ja tuottavuuteen. Wikimploi-yhteisö olisi Suomessakin moninkertaisesti suurempi kuin mainitut yliopistot, tutkimuslaitokset, yritykset ja rahoittajat, puhumattakaan globaalista verkostosta, jossa olisi miljoonia jäseniä. ”Työryhmä ehdottaa toimintatapaa, joka mahdollistaa pitkäjänteisen tavoiteasetannan sekä nopean ja tarkan toimeenpanon.”  Wikimploi on juuri toimintatapa, joka on nopea ja tarkka, ja mitä pitkäjänteisin, koska jokainen sen  tuhansista jäsenistä sitoutuu mukaan omalla työllä.
  • ”McKinseyn tutkimuksen mukaan digitaalisuuden suurimpia hyötyjiä eivät ole varsinaiset internet-yritykset, vaan hyödyistä suurimman osan korjaavat muiden alojen yritykset. Menestyneimmät yritykset ovat kehittäneet uuden palvelumallin tuotteidensa kilpailukyvyn kehittämiseksi digitaalisilla ratkaisuilla” (s. 11). Wikimploi: Kun Wikimploin ICT-alalta vapautuneet, kaikki akateemiset työtä vailla olevat ja monialaiset seniorimentorit ryhtyvät soveltamaan ICT-osaamistaan kaikille aloille, saadaan aikaiseksi menestyksekkäitä ratkaisuja niin kotimaan tarpeisiin kuin vientiinkin.
  • Suomi ICT:n tuottajana: ”Asiakaspohjan laajentaminen muihin EU-maihin edellyttää lisäinvestointeja, jotka ovat usein pk-yrityksille kynnyskysymys. Erään eurooppalaisen digitaalialan yrityksen arvion mukaan digitaalisen kuluttajapalvelun laajentaminen uuteen EU-maahan edellyttää noin kahden miljoonan euron investointia pelkästään lainsäädännön ja hallintojärjestelmien erojen takia” (s. 18). Wikimploi: Kun Wikimploi-malli on laajennettu globaaliksi, on sen kautta verkotettu miljoonia asiantuntijoita ja yrittäjiä. Minkä tahansa yrityksen asiakaspohja voidaan laajentaa EU-maiden lisäksi mille tahansa mantereelle. Rahaa ja resursseja säästyy ja laajentuminen on nopeata. ”Digitaalisten sisämarkkinoiden kehittäminen on yksi EU:n lippulaivahankkeista, mutta käytännön edistyminen on ollut hidasta.” Wikimploi on tässä yhä keskeisemmin osa eurooppalaisten ja globaalien markkinoiden valtaamista.
  • ”Suomi tarvitsee entistä enemmän kasvavia kansainvälisiä yrityksiä” (s. 20). Wikimploi: Wikimploissa kaikki perustetava yritykset ovat jo lähtökohtaisesti kansainvälisiä ja ne toimivat monikielisessä ja -kulttuurisessa yhteisössä. Jokainen voi saada kumppanikseen kaikenkielisiä henkilöitä, niin kolttasaamen, baskinkielen, oksitaanin kuin valtakieltenkin puhujia. Mikään muu kehys kuin Wikimploi ei pysty tarjoamaan kaikkea niin avoimest, laajasti ja ammattitaitoisesti.
  • ”Kasvuyrittäjyyttä voi olla millä alalla tahansa, joten kasvupolitiikan ei pidä tähdätä erityisiin toimialoihin” (s. 23). Wikimploi: Koska Wikimploissa kohtaavat kaikki mahdolliset toimialat, voidaan yrittäjyyttä ja kasvua tavoitella kaikilla rintamilla. On edullisempaa ja joustavampaa toimia ammatillisesti monipuolisessa yrittäjäympäristössä, sillä silloin voidaan varautua liiketoiminnan muutoksiin ja jopa itse muuttaa liiketoimintamalleja disruptiivisesti. Näin kasvuyrittäjyys on kilpailukykyisempää.
  • ”Julkisen sektorin ei pidä poimia voittajia, vaan luoda olosuhteet, jotka tukevat
    kasvua. Nämä voivat liittyä esimerkiksi verotukseen, konkurssilainsäädäntöön
    ja investointisäädöksiin” (s. 23). Wikimploi: Olosuhteista verotus, lait ja säädökset ovat tarpeen, mutta nopeimmin ja tehokkaimmin vaikuttavia julkisen sektorin sijoituksia ovat Wikimploissa tarvittavat toimitilat, kiinteä infrastruktuuri ja hallinnon myötämielisyys. Näillä kymmenet tuhannet pätevät ammattilaiset, nuoret ja seniorit vapautuvat luomaan uutta työtä, yrittämistä ja kansainvälistä menestystä. Ehdotetut julkisen sektorin luomat olosuhteet ovat myös liian hitaita valmisteluvaliokunnissa, eduskunnassa ja toimeenpanossa, niin että ne valmistuvat nopeimmillaan vuoden 2018 tilanteeseen. ICT-alan sukupolvet ovat vaihtuneet jo kahteen-kolmeen kertaan tuohon mennessä.
  • ”… Suomeen pitäisi syntyä riittävän merkittäviä osaamiskeskittymiä, joita pitäisi myös markkinoida maailmalla. Vahvan ekosysteemin tai osaamisverkoston luominen edellyttää monia elementtejä: tutkimus- ja kehitysresursseja, monialaista osaamista, kykyä ottaa riskiä, sekä yksityistäettä julkista kysyntää innovatiivisille uusille tuotteille ja palveluille” (s. 24). Wikimploi: Kun ICT 2015 -raportti mainitsee, että riittävän merkittäviä osaamiskeskittymiä pitäisi syntyä Suomeen, raportin valmistelijat eivät pidä sellaisina yliopistoja (Aalto, Helsingin, Turun, Tampereen, jne.), teknologiakeskuksia (Hermia, Linnanmaa, Otaniemi, Technopolis, Viikki, jne.) tai yritysten muodostamia keskittymiä (Keilaniemi, Linnanmaa, Hervanta, Ruoholahti, jne.). Olisi siis saatava aikaiseksi jotain muuta. Wikimploin saadessa sisäänsä 50000-100000 suomalaista huippua maassa vapaana olevaan yhteen miljoonaan toimistokerrosneliömetriin (1.000.000 m²), on se tämä muutoksentekijä ja merkittäviä osaamiskeskittymä, joka on yhtä aikaa sekä fyysinen kohtaamispaikka että globaalisti verkottunut yhteisö. Wikimploi toimii tietysti yhteistyössä yliopistojen, yritysten ja kampusten kanssa, ovathan sen kaikki jäsenet niistä kotoisin. Näin Wikimploi on se suuruusluokaltaan ja diversiteetiltään kokoava tekijä olemassa olevien keskittymien yhdistämiseen ja uuden muutoksen mahdollistamiseen. Wikimploi on puuttuva lenkki, joka kutsuu puuttuvat 100000 suomalaista yhteiseen käytännön verkostoon. Mukaan mahtuvat kaikki halukkaat maahanmuuttajat ja tulokkaatkin.
  • ”Työttömiksi jääneiden työllistymismahdollisuuksia puolestaan tulee nostaa täydennyskoulutuksella” (s. 40). ”Siksi nyt on tehtävä uusia toimia, joilla estetään työttömiksi jääneiden osaamisen rapistuminen. Siihen työryhmä esittää yritysten ja työntekijöiden tarpeisiin räätälöityä täsmäkoulutusta” (s. 59). Wikimploi: Wikimploi-mallissa työttömiksi jääneille tarjotaan ensisijaisesti olosuhteet, järjestelmät ja yhteisö työn tekemistä varten. Työtä vailla olevilla, erityisesti viime vuosina, on erityisen korkea koulutus ja ammattitaito, joita voidaan käyttää välittömästi maailmaa mullistaviin toimiin. Koulutusta, kokemusta ja ammattitaitoa ei vain osattu orgaisoida ja johtaa edellisissä työpaikoissa. Samoin valtaosa Suomen kouluttajista on sekä kokemattomampia, kouluttamattomampia ja kyvyttömämpiä yrittämiseen ja liiketoimintaan kuin työtä vailla olevat ammattilaiset. Koulutus nykyisellään olisi taantumista työttömäksi jääneille henkilöille. Wikimploi sen sijaan tarjoaa maailman huipputason olosuhteet, hankkeet ja verkostot heti maanantaina, kun jäit työttömäksi perjantaina.
  • .

Ylimääräisiä huomioita ICT2015 -raportin julkilausumista

Raportissa on ankaraa kritiikkiä olemassa oleville tahoille, jotka ovat vastuussa ICT-alan koulutuksesta, tutkimuksesta, yrittämisstä ja hallinnosta. Raportin myöhempänä hallintotoimena on mitä ilmeisimmin alan kokonaisjärjestely, jossa kaikki arvostelun kohteeksi joutuneet tahot saneerataan rakenteineen ja henkilöineen.

Raportti yksilöi seuraavat puuttellisin järjestelyin (tutkimus- ja koulutuspätevyys, tutkimuksen, soveltamisen, tuotteistamisen ja kaupallistamisen kokonaisuus) toimivat alat (s. 41):

• On kehitettävä syvää tietojenkäsittelyosaamista (Computer Science).
• On varmistettava kriittinen osaamiskeskittymä avainteknologioissa, joita ovat
digitaaliset palvelut ja sisällöt, pelillisyys, tietoturva, mobiliteetti ja big data.
• On laitettava kuntoon tutkimuksen, soveltamisen, tuotteistamisen ja
kaupallistamisen ketju.
• On huomioitava ICT yleisen koulutuspolitiikan kehittämisessä.

Yllä lueteltujen alojen vastuulliset, eli professorit ja yliopistojen ja korkeakoulujen rehtorit, tutkimuslaitokset, ja kohdassa 3 erityisesti Aalto-yliopisto kokonaisuudessaan, joutunevat uudistamaan omaa osaamistaan ja laitostensa toimintaa. ICT2015-ryhmän arvovaltaisuus on sitä luokkaa, että suuria muutoksia nähtäneen nopeasti mm. tutkimusrahoituksen siirroilla pois Aallosta, Computer Science -laitoksilta ja Tampereen yliopiston peli-tutkijoilta. Rahoitus on ainut työkalu hallinnolle organisoida uudelleen yllä mainitut epäkohdat. ICT2015-ryhmän seuraava käytännön työ tullee olemaan heikosti toimineiden laitosten ja henkilöiden nimeäminen.