Työllisyysinnovaatiot

Innovaatio ja työ liittyvät yhteen. Uudet innovaatiot tuottavat uutta työtä ja samalla ne vähentävät vanhaa työtä. Innovaatioiden myötä työn tekemisen ja tuotoksen symmetria muuttuu, eli työn tekeminen innovaation mukaisesti on usein vaivattomampaa ja tulos parempaa kuin työ ennen innovaatiota. Epäsymmetriaa tässä on se, että innovaation omaksujat menestyvät, mutta ne, jotka eivät voi omaksua innovaation etuja ja joutuvat tekemään työtä vanhalla vaivalloisella tavalla, ennen myötä taantuvat.

Toinen epäsymmetriaa aiheuttava innovaatioiden ominaisuus on niiden keskeneräisyys: jos innovaatio ei ole kokonaistaseeltaan edullisempi, ekologisempi ja eettisempi kuin vanha tekemisen tapa, aiheuttaa innovaatio haittoja. Näiden haittojen kustannusta ei yleensä ymmärretä tai haluta sisällyttää työn tuotoksen hintaan. Esimerkiksi Kaukoidän halpavaatteista suurin osa päätyy kaatopaikalle, koska ne eivät kelpaa käyttöön. Näin ei kävisi, jos halpavaatteiden hinnoissa olisi niiden todellisen arvon mukaiset kustannukset, joita aiheuttavat mm. heikko laatu, vaikeasti organisoitava kierrättäminen ja kuljetuskustannukset. Halpavaatteiden hintaan pitäisi myös sisällyttää työntekijöiden kunnon palkka, eläkemaksut ja sosiaaliturva.

Työn tekemisen innovaatioita ovat olleet erilaiset työkalut kuten vasara ja pora, prosessit kuten työnjako, vaihetyö ja johtaminen. Liukuhihna, robotti ja kellokalle puolestaan ovat prosessien edistämisen innovaatioita.

Työllistymisinnovaatiot ovat harvinaisia

Työttömyyden hoitamiseen liittyvät innovaatiot kuten työttömyyskorvaus, muuntokoulutus ja apu CV:n kirjoittamiseen eivät poista syytä, vaan vain osan työttömänä olemisen oireista. Työllistymistä koetetaan hoitaa muutosturvalla, veroelvytyksillä ja toimialakohtaisilla tuilla. Niiden vaikutus on työtä vailla olevaa kohden keskimääräisesti kovin pieni. Oikeastaan, työllistymistä edistäviä innovaatioita on erittäin vähän.

Wikimploi-työllisyysinnovaatiossa yhdistetään kolme asiaa: tekemätön työ, taitavat työn tekijät, tyhjät toimitilat. Usein työn tase kannattaa kilpailukyvyn vuoksi kehittää  positiiviseksi:

  • tekemätön työ tarkoittaa sitä, että Suomessa ja maailmalla on tarjolla paljon työtä tai toimia tekemättä, kesken tai heikosti hoidettuna, joihin pitäisi tarttua välittömästi
  • taitavat työn tekijät ovat puolestaan niitä koulutettuja ja kokeneita ammattilaisia, jotka ovat viime vuosina jääneet vailla työtä mm. taloustaantuman vuoksi
  • tyhjät toimitilat tarkoittavat mm. niitä noin 1 miljoonaa neliömetriä tyhjää toimistotilaa Suomessa. Tuotantotiloja on tyhjillään ainakain sama määrä
  • tarve kehittää työn tase positiiviseksi tarkoittaa sitä, että parempaa tuottoa, kestävää kehitystä ja kilpailukykyä tavoitellaan jokaisella ammattialalla työn sisällön ja tuotoksen kehittämisellä entistä edullisemmaksi, ekologisemmaksi ja eettisemmäksi.

Kaksi keskimmäistä kohtaa ovat selkeitä ja helposti ymmärrettäviä, mutta ensimmäisen kohdan tekemätön työ ja neljännen kohdan työn tase ovat niitä, joilla menestys rakennetaan. Uudet tuotteet, menetelmät ja toimintatavat ovat tyypillisiä tekemättömän työn ulottuvuuksia, jolla uudet yritykset pääsevät markkinoille ja menestyvät. Tällaisia ovat mm. Applen iPod, iPhone ja iPad, Rovion Angry Birds ja Marioffin HI-FOG -sprinklerjärjestelmä. Ne muuttivat markkinoita ja tuovat menestystä.

Wikimploi-mallissa jokaista työntekijää ja yrittäjää kannustetaan löytämään uusia avauksia työn ja sen tuotoksen suhteen. Heitä kannustetaan myös kehittymään työssään seuraavalle sisältö- ja laatutasolle, jotka parantavat tuotteiden ja palveluiden edullisuutta, ekologisuutta ja eettisyyttä. Nämä puolestaan ovat mahdollisia Wikimploin tarjoaman, niin paikallisen ja naamakkaisen, kuin kansainvälisen ja verkottuneenkin, yhteisön avulla. Jokainen työntekijä saa helposti kumppanikseen useita kotimaisia ja ulkomaisia ammattilaisia edesauttamaan työnsä välittömiä toimia kuten suunnittelua ja organisointia, tai välillisiä tehtäviä kuten valmistusta, markkinointia ja vientiä.

Työllistymisinnovaatioita ei tutkita eikä tueta lainkaan

Vaikka jokainen taho, niin poliitikot, sijoittajat, analyytikot, yrittäjät, työlliset ja työttömätkin puhuvat työn tärkeydestä, mikään taho ei tutki eikä tue työllistymisinnovaatioita systemaattisesti. Ongelma on yllättävä, sillä tarve työhön on tunnustettu ja työn idean kimpussa on lukuisia organisaatioita jopa kansainvälisesti.

Lyhyt luettelo työllistymisinnovaatioiden organisoinnin ongelmista:

Wikimploi, laajentuessa miljoonien ihmisten globaaliksi verkostoksi, on sopiva yhteisö kokoamaan, analysoimaan, vertaamaan tai määrittelemään työllistämisinnovaatioita ja työllistämisen input-output -mallia. Wikimploi on siis se taho, joka on pätevä ja katu-uskottava työn organisointiin ideasta vision kautta toteutukseen. Samalla Wikimploi on sekä lokaali että globaali ammattilaisten yhteisö myös organisoimaan käytännössä työtä uusien edullisempien, ekologisempien ja eettisempien menetelmien mukaisesti.